Kurinpito koulussa ennen ja jälkeen poikien

Kurinpito koulussa ennen ja jälkeen poikien

Tipalan aikaan opettajat pitivät ankaraa kuria: karttakepillä sormille tai haukuttiin.
Yleisimpiä rangaistuksia olivat seisottaminen, eli oppilas joutui seisomaan paikallaan pitemmän aikaa, ja jälki-istunto. Pahin rangaistus oli kuitenkin käytösnumeron laskeminen, sillä kaikilla käytöksen piti olla 10, mutta jos se laskettiin yhdeksään se oli häpeä koko suvulle.
Jos opettajalla oli paljon auktoriteettia, ja häntä pelättiin, niin pelkkä väärin vastaaminen riitti rangaistukseksi.
Eräs vanhoista oppilaista kertoi, että rehtori oli haukkunut häntä ”puolinaamaiseksi pläsiksi”, sillä hän ilmoitti useamman ihmisen poissaolon partiolaisten tapahtumaan liittyen, eikä rehtori uskonut häntä.
Karttakeppi oli yleinen rangaistusväline

Karttakeppi oli yleinen rangaistusväline

Kun pojat tulivat kouluun monet säännöt löystyivät. Myös tasa-arvoeroja ilmentyi tyttöjen ja poikien rangaistuksissa.
On esimerkiksi tapaus, jossa opettaja antoi tytölle lunttauksesta kaksi tuntia jälki-istuntoa, mutta pojalle vain kirjallisen varoituksen.
Kurin löystymisen liskäksi fyysiset rangaistukset vähenivät, jälki-istunnot yleistyivät ja punaiset laput otettiin käyttöön. Poikkeus tapauksia kuitenkin oli, kuten opettajia jotka saattoivat esimerkiksi heittää oppilaita märällä taulusienellä. Näin rangaistus suoritettiin heti, eikä tarvinut enää myöhemmin mennä jälki-istuntoon.
Luokkakuvista näkee, kuinka paljon poikien tulo vaikutti Tipalan sääntöihin. Tipalan aikaisessa luokkakuvassa tytöillä on kaikilla mekot päällä ja vakavat ilmeet, kun taas poikien tulon jälkeisessä kuvassa oppilaat hymyilevät, ja he ovat pukeutuneet vapaammin.

Luokkakuvista näkee, kuinka paljon poikien tulo vaikutti Tipalan sääntöihin. Tipalan aikaisessa luokkakuvassa tytöillä on kaikilla mekot päällä ja vakavat ilmeet, kun taas poikien tulon jälkeisessä kuvassa oppilaat hymyilevät, ja he ovat pukeutuneet vapaammin.

Ennen ja jälkeen poikien 2

Kirjoittajat: Anni, Vera, Venla ja Bea