Veikko Mäkisen päiväkirja vuosilta 1914-1918

Veikko Mäkisen päiväkirja vuosilta 1914-1918

28. heinäkuuta 1914

Ensimmäiset pamaukset kuuluivat Ouluun asti, tätä olikin pelätty. Olin tekemässä töitä sahatehtaassa niin kuin muutkin miehet. Teimme töitämme normaalisti, kunnes työnjohtajamme tuli ilmoittamaan sodan alusta. Kaikki ihmettelivät sitä, että niin nopeasti oli Ouluunkin kantautunut huhut ensimmäisestä maailmansodasta. Töistä emme päässeet pois vaan jatkoimme päivän loppuun.
Tulin hetki sitten kotiin, ja vaimoni Aino Mäkinen oli jo täällä. Hän oli enemmän kauhuissaan kuin minä. Hän pelkää saksalaisten maihinnousua.
Tiedämme Saksan ja Venäjän olevan suurimmat vihollisemme. Onneksi kuitenkin Venäjän toiveet siitä, että Suomesta tulisi kokonaan venäläinen, peruuntuivat.

2. elokuuta 1914

Sodan seurausten takia Venäjän vallankumousreitti kulki Oulun kautta. Sodan sytyttyä alkoi rautateitä pitkin molemmin puolin kulkea pakolaisia. Venäläisiä sotilaita lisätään jatkuvasti Oulussa vartioinnin takia. Jokaista väestön liikettä valvotaan tarkasti. Santarmit ja poliisit sekä
venäläinen sotaväki valvovat kansalaisten toimia. Sota ei sinänsä ole yltänyt Suomeen asti, mutta venäläiset haluavat viedä meidän hevoset ja lehmät omiin tarkoituksiin. Moni suomalaismies on joutunut asetehtaisiin töihin, joissa valmistetut aseet lähetetään Venäjän käyttöön. Sahatehtaan työntekijät joutuivat töihin asetehtaisiin. Minä myös.

30. elokuuta 1914

Ravintoa on enää vähän. Elintarvikepula on tullut Suomeen. Ruokaa on alettu säännöstelemään, että kaikille riittäisi edes vähän. Hinnat ovat kohonneet, mutta rajojakin niille on laitettu. Rajahinnat vaihtelevat eri paikoissa, joten kauppiaat lähtevät myymään elintarvikkeitaan paikkoihin, joissa saa parhaimmat hinnat. Jokaisessa paikassa pitäisi olla samat rajahinnat. Se on minun mielipiteeni.

13. joulukuuta 1914

Sota on jo jatkunut 139 päivää, ja loppua ei näy. Lapset käyvät normaalisti koulua, minä käyn asetehtaalla töissä ja vaimo on kotona. Elintarvikkeiden hintatason säätelemistä on asetettu hoitamaan elintarvikekomitea. Ankarasta ajasta huolimatta on Suomessa kova laki. Kokouksissa suostutaan käsittelemään vain todella kiireellisiä ja tärkeitä asioita.

18. toukokuuta 1915

Suomessa on alettu ajattelemaan irtautumista Venäjästä. Ajatus aseellisesta itsenäisyyden tavoittelusta on saanut aikaan jääkäriliiton. Jääkäriliitto toimii myös Oulussa. Jääkäriliikkeen tarkoitus on salaisesti lähettää suomalaisia miehiä Saksaan kouluttautumaan sotilaiksi. Suomesta ei saa sotilaskoulutusta. Veljeni on mukana jääkäriliitossa.

6. maaliskuuta 1917

Ensimmäinen maailmansota on nyt ollut käynnissä kaksi ja puoli vuotta, ja se on vaatinut jo miljoonien sotilaiden hengen. Venäjällä on taloudellisia vaikeuksia ja paljon mielenosoituksia. Ihmiset ovat olleet tyytymättömiä nykyiseen tilaan.  Suomeen vaikeudet ovat levinneet vaimennettuina. Suomessa ajatus itsenäistymisestä on tullut yhä enemmän esille ja saa kannatusta kaikkialta väestöstä. Elintarviketilanne on aiheuttanut pikku hiljaa levottomuuksia.

25. toukokuuta 1917

Koko kevään ajan on elintarviketila heikentynyt, pahin ongelma taitaa olla viljan kanssa. Päiväannos on noin 160 grammaa yhtä henkeä kohti, kun taas ennen sotaa ruokaa riitti kaikille paljon enemmän, silloinen ruokamäärä oli noin 600 grammaa. Suomi turvautuu säännöstelytoimenpiteisiin, mutta siitä huolimatta elintarvikkeita ei riitä vieläkään kaikille ihmisille.

22. kesäkuuta 1917

Elintarvikekysymys on jälleen kiristynyt, ja elintarvikkeiden pakko-otto päätettiin toteuttaa. Joillakin suomalaisilla on ollut enemmän ruokaa kuin toisilla, joten kaupunki on ottanut osan heidän ruuastaan ja eläimistään ja antaneet köyhemmille. Minä ja perheeni saimme jostakin perheestä lehmän, jonka Aino-vaimo nimesi Martaksi.

25.8.-31.8.1917

Haaveet Suomen itsenäisyydestä saivat takapakkia, kun venäläiset ja jotkut suomalaiset eivät pitäneet ajatuksesta itsenäisestä suomesta. Venäläiset eivät aio sallia sitä, että suomalaiset käyttävät hyväkseen Venäjän tämän hetkistä heikkoutta. Meille suomalaisille sanottiin, että haaveet itsenäistymisestä eivät ole mahdollisia.

6. joulukuuta. 1917

Venäjällä oli suuria tappioita sodan takia, ja me suomalaiset päätimme käyttää sitä hyödyksi. Suuret tappiot Venäjällä ajoi sen vallankumoukseen, ja Nikolai II menetti keisarivaltansa. Aluksi Venäjä ei suostunut suomalaisten vaatimuksiin, vaan lupasi, että asiasta päätetään kansalliskokouksessa. Suomessa vasemmisto ehdotteli jo itsenäistymisen julistamista, mutta porvarit eivät suostuneet. Vasemmiston mielestä korkein valta pitäisi siirtyä eduskunnalle, porvareiden mielestä Venäjälle. Pari päivää sitten, 4. joulukuuta 1917, senaatti antoi itsenäisjulistuksen eduskunnalle. Suomi anoi muilta mailta itsenäisyyttä, Venäjältä aioimme anoa sitä myöhemmin. Mutta kukaan ei näytä suostuvan siihen, ennen kuin Venäjä olisi antanut suostumuksensa.

31. joulukuuta 1917

Venäjä hyväksyi juuri Suomen itsenäistymisen. Suomi on virallisesti itsenäinen. Ensimmäinen maailmansota jatkuu vielä, ja toive siitä, että rauha tulisi on suuri.

27. tammikuuta 1918

Suomi on jakautunut kahtia Valkoisiin ja Punaisiin. Punaiset ovat sen kannalla, että Suomi olisi osana Venäjää. Valkoiset puolustavat itsenäistä Suomea. Venäjä tukee Punaisia, ja Saksa tukee Valkoisia. Minä olen Valkoisten puolella, kuten muutkin oululaiset. Valkoisiin kuuluvat oululaisten lisäksi jääkärit, suojeluskunnat, värvätyt sotilaat ja asevelvolliset joukot. Mukana on myös ruotsalaisia vapaaehtoisia. Vahvuutena Valkoisilla on se, että puolellamme on 14 000-15 000 saksalaista, kun taas Punaisten puolella on reilusti vähemmän venäläisiä, eli suunnilleen 10 000.

3. helmikuuta 1918

Valkoiset saivat tänään päättyneen Oulun taistelun jälkeen yhteensä noin 850 vankia. Vankeihin kuuluu antautuneita punakaartilaisia, 55 taisteluihin osallistunutta Venäjän armeijan sotilasta sekä 20 hallituksen asepalveluksesta kieltäytynyttä suomalaista. Vangit sijoitetaan Oulun Raatinsaaressa toimivaan vankileiriin. Kyseessä on yksi Suomen kolmestatoista keskusvankileiristä.

14 . marraskuuta 1918

Sota on tainnut loppua, on kumman rauhallista, vaikkakin Suomessa vielä aika uutta kaikki onkin. Huomaa ihmisten helpottuneisuuden: kaikki on vihdoinkin loppu ja toivottavasti rauha säilyy edes jonkin aikaa.

 

Nea ja Milja 7a

 

Lähteet:

http://www.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/teema9.htm
http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/1900/oulusodissa.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkäriliike#J.C3.A4.C3.A4k.C3.A4riliikkeen_vaiheet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissotahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historian_aikajana#Sortokaudet
http://www.kirjastovirma.net/kestila/historiikki/009
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Fabian_af_Enehjelm
Oulun kaupungin historia v 1918-1945