Säätyjen elämää

Säätyjen elämää

Aatelisto 

Aateliset olivat kuninkaan luottomiehiä, jotka tukivat häntä ja auttoivat vallan ylläpitämisessä, saaden vastineeksi verottomuuden. Aatelisto ei kuitenkaan ollut yhtenäinen ryhmä, sillä sen sisälläkin oli suuria eroja varakkuuden ja esimerkiksi sukujen arvostuksen välillä. Säädynmukainen elämäntapa oli aatelisille tärkeää, sillä sen avulla osoitettiin yhteiskunnallisesti korkeaa asemaa.

Papisto 

Papiston rooli ihmisten elämässä tuohon aikaan oli vahva. Papit toimivat mm. hallintomiehinä, lääkintämiehenä, susien paimenina, maanviljelijöinä ja opettajina. Papit huolehtivat ihmisistä, niin köyhistä kuin rikkaistakin. Papistoperheiden lapsista vain pojat pääsivät kouluun, tytöt jäivät kotikouluun.

Porvaristo 

Porvarit toimivat yleensä hyvissä ammateissa. Useimmat toimivat kauppa-alalla. Ajan kuluessa ja ihmisten rikastuessa he vaihtoivat kauppa-alalta teollisuusalalle.

kuvitustekstiä

 

1800-luvun säätyläispiirit asettivat avioliitolle ja perhe-elämälle suuria odotuksia ja tiukkoja reunaehtoja.

Vapaa-aika ja pukeutuminen 

Sääty oli yksi niistä tekijöistä, joka vaikutti siihen, miten ihmiset pukeutuivat. Aateliset olivat muodin suunnannäyttäjät. Aatelisten vapaa-aikaan kuului kirjojen lukeminen, musiikin opiskelu, kuten laulaminen, pianon- tai joskus harpunsoitto, joiden opetusta annettiin jopa päivittäin. Musiikkiesitykset kuuluivat kartanon seurapiirielämään

 Syysmarkkinat ja sirkus  

”Maaseudulta tultiin syysmarkkinoille sankoin  joukoin. Kauppatori vilisi kansaa. Syys markkinoilla myytiin metsälintuja, marjoja, lohta, silahkanelikoita, pohjolaista rieskaa sekä muuta.

Pikkupojat ostivat karutsapalloja (kumipalloja). Raahelaiset kompiaiset (karkit) myivät hyvin. Ylimaan miehet huutelivat omalla nuotillaan ja tarjosivat lohta ja voidritteleitä. Kaupungin rouvat kulkivat ja maistelivat sormenpäillään voita maistaakseen voin suolaisuuden. Sangin ja Kiimingin emännät möivät pöydissään omassa uunissa paistettuja leipiä.

Naurishauvikkaitten (naurisruoka) makeahko haju leijaili ympäriinsä. Väentungoksessa puikkelehti korkin päälle astuneita miehiä. Vanhoja merimiehiä ristiruutuisineen nyytteineen kiertelivät ostelemassa vähäisiä tarvikkeitaan. Silloin tällöin kuului ongarin (höyrylaivan) puhallus. Paketit tulivat salmesta Heikolanniemen rantaan. Kaiken yllä oli kova meteli.

Markkinoilla oli myös sirkus, jossa oli suuria telttoja, joissa oli ihmeellisiä ulkomaan eläimiä: boa-käärmeitä, krokotiilejä ja kilpikonnia, suuria voimamiehiä ja ”maailman vähin ratsumies”. Erään teltan vieressä näyttäytyi ”sähkömagneetillinen” tyttö, Miss Meta. Kaiken keskellä pyöri iso hoijakka (karuselli).

Syysmarkkinoilla oli myös Ahredin sirkusnäytös, jossa esitettiin ihmeellisiä ratsastus- ja muuntautumiskohtauksia ja muuta korkeampaa ratsastustaitoa. Erityisesti tyttöjä kiinnosti ilma- ja telinevoimistelu.”

 

Lähteet

Suomalaisen arjen historia: Säätyjen suomi

Herskapia ja Pieneläjiä vanhassa Oulussa 1886-1887

 

Iida, Oona ja Netta