Oolannin sota ja brittien hyökkäys Ouluun

Oolannin sota ja brittien hyökkäys Ouluun

Oolannin sota tarkoittaa Pohjanmaalla ja Suomenlahdella vuosina 1854-1856 käytyjä Krimin sodan taisteluita. Nimitys tulee Ahvenanmaan ruotsinkielisestä nimityksestä Åland.

Britannian ja Ranskan, jotka taistelivat Venäjää vastaan Krimin sodassa, tavoitteena Oolannin sodassa oli eristää Venäjän huoltoreitit ja ulkomaankauppa Pohjanmaan ja Suomenlahden rannikkokaupungeissa ja pakottaa Venäjä rauhaan sekä saada Ruotsilta apua taistelussa Venäjää vastaan.

Sodan alku ja syyt 

Krimin sota sai alkunsa, kun Englanti ja Ranska eivät voineet sallia Venäjän vaikutusvallan liiallista kasvua heikkenevän  Turkin kustannuksella Mustanmeren, itäisen Välimeren ja Balkanin alueilla. Siihen aikaan Suomi oli osa Venäjää, joten sota vaikutti myös suuresti Suomeen.

Tilanne kiristyi jo kesällä 1853 siinä määrin, että Suomen ja Mustanmeren välinen kauppa, johon Oulukin vahvasti osallistui, pysähtyi. Oolannin sota alkoi, kun kontra-amiraali Plumridge päätti omasta aloitteestaan ryhtyä tuhoamaan Suomen rannikkokaupunkeja ja niiden omaisuutta.

Pohjanlahdella Plumridgen laivasto tuhosi Raahen ja Oulun kauppavarastoja, koska Plumridge ei uskaltanut sumuisessa ja sateisessa säässä lähteä harhailemaan karien ja kallioiden sekaan Kokkolaan, joten hän päätti sen sijasta hyökätä Raaheen ja Ouluun. Laivasto-osaston päiväkirjamerkintöjen mukaan upseerit olivat hävitysvimman vallassa, joten he eivät tiedostaneet, että rannikkokaupunkien asukkaat olivat suomalaisia, eivät venäläisiä. He eivät myöskään tienneet, että Suomen kaupunkien tuhoaminen vahingoitti enemmän Englannin kuin Venäjän kaupankäyntiä.

Sodan seuraukset 

Englanti alkoi heti sodan puhjettua kaapata ja takavarikoida suomalaisia kauppalaivoja. Koska suurin osa Oulun kauppalaivoista oli talven jälkeen rahtikuljetuksissa muualla Euroopassa, niiden oli miltei mahdoton päästä enää kotimaahansa.

Britit tuhosivat puuta ja tervaa, joka oli lähdössä Englannin laivaston tarpeiksi, ja osa oli jo englantilaisten omistuksessa. Hyökkäyksessä Ouluun poltettiin tervahovi, 30 laivaa, pikipolttimo, rakennuspuita, sahatavaraa, suolaa, halkoja ja 7000 tynnyriä tervaa.Tämä kostautui myöhemmin, sillä terva ja puu olivat lähdössä Englannin laivaston tarpeiksi ja osa oli jo englantilaisten omistuksessa.

Venäläisiä sotilaita kuoli sodan aikana yhteensä noin 450 015 ja liittouman sotilaita noin 165 391. Suomalaisia sotilaita ja siviilejä sai surmansa 109. Oululaisia ei tiettävästi kuollut sodan takia.

Sodan loppu 

Vuonna 1856 Englanti ja Venäjä tekivät Pariisin rauhansopimuksen, jonka mukaan Venäjän tulisi pitää Ahvenanmaa linnoittautumattomana. Tämä johti Krimin sodan päättymiseen.

Tilanteen rauhoittaminen Ahvenanmaalla johti siihen, että Kansainliiton päätöksellä Ahvenanmaan vahvistettiin lopullisesti kuuluvan Suomelle, koska sitä oli jo Ruotsin valtakauden aikana hallittu Turusta, ei Ruotsin pääkaupungista Tukholmasta. Suomi antoi Ahvenanmaalle laajan itsehallinnon ja kulttuurilliset oikeudet vastineeksi siitä, että se sai alueen itselleen.

Krimin sota päättyi Venäjän tappioon.

 

Lähteet:

Oolannin sota Oulussa. http://www.saunalahti.fi/rikupro/Oolannin%20sota%20Oulussa.html

Krimin sota. https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_sota

Oolannin sota. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oolannin_sota

Hautala, Kustaa 1975: Oulun kaupungin historia 3 1809-1856. Kustannusyhtiö Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva

 

Minttu, Meri ja Sofia 7A

Mainokset