Naisten oikeudet Suomessa 1800-1900-lukujen vaihteessa

Naisten oikeudet Suomessa 1800-1900-lukujen vaihteessa

Mikä tai kuka aiheutti kehityksen, joka johti naisten oikeuksien parantamiseen?

Yksi tunnetuimmista naisten tasa-arvoa ajaneista henkilöistä oli Minna Canth. Hän toi esille lehtikirjoituksissaan ja kirjoituksissaan esille vallitsevia epäkohtia 1800-luvun Suomessa. Canth kirjoitti myös köyhyydestä ja muutenkin paljon tyttöjen ja naisten koulutuksen puolesta kantaaottavia kirjoituksia ja toimi tätä asiaa edistääkseen. Tämän lisäksi Canth kritisoi vallitsevaa siveyskäsitystä, joka suhtautui hyväksyvästi miehen vapaampaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistäen puolestaan naista ”siveettömyydestään”. Canth edisti naisten asemaa uusien koulutusmahdollisuuksien avulla ja oli suomenkielisen koulutuksen edelläkävijä.

Suomen naisyhdistys on suomalaisten naisten perustama yhdistys, joka ajoi naisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten asemien parantamista. Järjestö perustettiin Helsingissä vuonna 1884, ja se on Suomen ensimmäinen naisasiaa ajanut järjestö. Yhdistys vaati naisille samoja poliittisia, sosiaalisia ja koulutuksellisia oikeuksia, kuin miehillä oli. Yhdistys on myöhemmin ottanut kantaa erityisesti tasa-arvoon, perhe- ja työelämään. Tänään Suomen Naisyhdistyksen tavoite on yhdistää naiset toimimaan yhdessä tasa-arvon edistämiseksi.

Milloin naiset saivat äänioikeuden?

Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906, ensimmäisinä naisina Euroopassa ja toisina maailmassa Uuden-Seelannin jälkeen. Tosin Australiassa myönnettiin v. 1902 rajoitettu äänioikeus, joka kuitenkin koski vain valkoista väestöä. Suomalaiset naiset saivat myös vaalikelpoisuuden (eli oikeuden asettua itse ehdokkaaksi) ensimmäisinä maailmassa.

Miten miehet suhtautuivat naisten oikeuksien parantamiseen?

Kuopion miesten mielestä naisten äänioikeutta vaati ennen muuta kaksi asiaa: isänmaan hyöty ja oikeus. Isänmaan hyöty oli tärkeää, sillä Suomen kansa oli niin pieni, että sillä ei ollut varaa jättää toimettomiksi siinä asustavia voimia ja kansan varmin turva on, että jokainen sen jäsen, niin mies kuin nainenkin, tuntee kuuluvansa kokonaisuuteen. Oikeus taas vaatii, ettei ilman syytä kiellä toiselta kansalaiselta sitä, mitä suo itselleen.

Ovatko naisten ja miesten oikeudet tasavertaiset 2010-luvulla?

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women’in mukaan tasa-arvoa ei ole saavutettu vielä missään, eikä se meillä Suomessakaan ole vielä valmis. Suomalaisten naisten asema on toki viimeisen sadan vuoden aikana parantunut merkittävästi, ja se on parempi useampiin muihin maihin verrattuna. Edelleen on kuitenkin ratkaistavana useita muun muassa työelämään, palkkaukseen, lastenhoitoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja ajankäyttöön liittyviä tärkeitä kysymyksiä.

Nainen kantaa päävastuun lastenhoidosta.Vuonna 2012 kotihoidon tukea sai 109 600 naista ja 6 400 miestä. Miesten osuus oli siis vain 5,5 % tuen saajista. Perhevapaiden kasautuminen naisille aiheuttaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa erityisesti työmarkkinoilla.

Nainen tekee suurimman osan kotitöistä.Vuosina 2009–2010 naiset käyttivät kotitöihin 171 minuuttia vuorokaudessa ja miehet 128 minuuttia. Lastenhoitoon naiset käyttivät keskimäärin 38 minuuttia ja miehet 26 minuuttia. Työt jakautuvat perinteisten sukupuoliroolien ja henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Vaikka nainen tienaisi enemmän kuin mies, hän tekee silti enemmän kotitöitä.

Nainen on miestä useammin yksinhuoltaja.Lapsiperheistä 18 prosenttia on äiti ja lapsia -perheitä, kun taas isä ja lapsia -perheitä on hyvin vähän, alle 3 prosenttia. Yleisin perhemuoto on kuitenkin avioparin perhe, 61 prosenttia.

 Nainen tienaa selvästi miestä vähemmän.Vuonna 2013 naisten keskiansio oli kuntasektorilla reilut 2 800 €/kk ja miesten noin 3 300 €/kk. Yksityisellä sektorilla naiset ansaitsivat keskimäärin 3 000 €/kk ja miehet 3 600 €. Valtion palveluksessa naisten keskiansio oli 3 400 €/kk ja miesten 4 000 €/kk. Naisen euro on siis edelleen vähän yli 80 senttiä.

Miten oikeuksien parantuminen näkyi arkipäivän elämässä, esim. pukeutuminen, työssäkäynti ja avioliitto?

2000-luvun pukeutuminen on naisilla moninaista, on vaikka mitä ääripäitä. Onko se halpa, joka äkkiä nyt heitetään pois, vai käytetäänkö ekologisia keinoja? On niitä, jotka käyvät kirpputoreilla ja nuoriakin ihmisiä, jotka haluavat opetella korjaamaan vaatteita. Mukaan on tullut myös tuunaaminen, vanhasta tekeminen ja muodistaminen.

Työelämässä ollaan Suomessa vielä kaukana tasa-arvosta. Erot esimerkiksi palkoissa ja vanhempainvapaiden pitämisessä todistavat, että naisen asema kaipaa huomattavaa parannusta. Parannuksia tarvitaan, vaikka naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu työelämän tärkeäksi perusarvoksi.

Lähteet:

http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/arjen-historiaa/aikamatka-arkeen-pukeutuminen

http://www.sefe.fi/tasa-arvo

http://annamatela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162619-tilastojen-valossa-millaista-on-olla-nainen-2010-luvun-suomessa

Mustakallio, Sinikka 1988: Naisten itsenäisyyshistoriaa Suomessa. Kansan sivistystyön liitto

http://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_%C3%A4%C3%A4nioikeus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Canth

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolten_tasa-arvo

 

 

Jasmin, Milla ja Riina 7A