Mäntsälän perheen muistelmia

Hermanni Mäntsälän muistelmia (Pinja Raesalmi)

30.10.1905

Viikko sitten kirkossa käytiin taas puhumassa Oulussa pidettävästä kokouksesta. Niissä puhutaan aina politiikasta ja siitä, miten Nikolai II yrittää venäläistää Suomea. Pikkusiskollani Amandalla on koulussa venäjän kieltä. Mielestäni se ei ole reilua, miten Venäjä haluaa poistaa autonomiamme.

Olen opiskellut itseni poliitikoksi, joten totta kai menin kokoukseen. Sinne tulee ihmisiä myös todella kaukaa. Kokousta edeltävänä iltana jännitin kamalasti kuten aina. Varsinkin, kun on minun vuoroni kirjoittaa pöytäkirjaa, koska pöytäkirjan pitäjä oli sairas.

Matka kokoukseen kesti todella pitkään. Onneksi en ole ystäväni Ville, sillä hän asuu kahden päivän ajomatkan päästä keskustasta. Kokouksessa keskustelimme ensin vanhoista kokoontumisistamme. Esimerkiksi olemme keskustelleet muutamia vuosia sitten Suomen äänioikeuksista. Siitä, että kaikilla olisi oikeus äänestää ja olla äänestettävänä. Hetkisen kuluttua aloimme kuitenkin puhua tästä hetkestä koskevista asioista.

Puhuimme siitä miten meitä venäläistetään. Venäläiset kokevat Suomen autonomian olevat haitaksi valloitussuunnitelmissa. Heidän virkamiehensä venäläistävät minkä ehtivät.  Venäläistämistyön aloitti vuosi sitten murhattu kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov.  Hänen ansiostaan Suomesta otettiin pois yksinoikeus säätää meitä koskevia lakeja. Venäläisessä eduskunnassa eli jossain duumassa pystytään muuttamaan Suomen lakeja. Eli vaikka yritämme antaa asiasta lausunnon, heidän ei ole pakko ottaa sitä huomioon, kamalaa.

Muutamia vuosia sitten Suomessa ylemmät virkamiehet tekivät adressin Venäjälle. Siihen kerääntyi huikaiseva määrä nimiä. Olen itse ainakin iloinen siitä, että niin monet suomalaiset ovat halukkaita pitämään autonomian itsellämme. Suomalaisten valtuuskunta vei adressin Nikolai II:lle, mutta hän ei ottanut vastaan adressiamme.

Mietimme lopuksi uutta asiaa. Puheenjohtajamme oli kuullut, että joissain kokouksissa oli puhuttu yhdenvertaisuuslaista, joka antaisi maassamme asuville venäläisille oikeuden hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta. Myös jotain oli puhuttu jääkäriliikkeistä. Lopuksi nousi hirveä mellakka siitä, voisimmekohan me taistella itsellemme oman maan. Olisihan se mahtavaa.

Hermanni Mäntsälä  

kuvituspaivakirja

Eero Mäntsälän muistelmia (Fanny Erkkilä)

10.11.1904

Tänä vuonna Senaattitalolla Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia ammuttiin nuoren virkamiehen, Eugen Schaumanin toimesta. Heidät löydettiin Senaattitalon portaikosta. Mahdolliset silminnäkijät olivat kertoneet, että ammuttuaan Bobrikovia Schauman ampui itsensä. Bobrikov oli pahasti haavoittunut, joten lähdimme viemään häntä Kirurgiseen sairaalaan. Siellä hän pääsi leikkaukseen.

Kun aamulla palasimme katsomaan miten Bobrikov voi, saimme kuulla, että hän kuoli yöllä ampumahaavoihinsa. Haimme Schaumanin ruumiin ruumishuoneelta ja otimme myös Bobrikovin ruumiin mukaamme ja aloimme tutkia niitä.

Tutkiessani Schaumanin takintaskuja löysin kirjeen. Schauman oli kirjeessään ilmoittanut, että hän oli toiminut yksin murhatessaan Bobrikovin ja vetosi keisariin Suomen autonomian puolesta. Kun Schaumanin hautajaisia pidettiin, siitä tulikin suuri hiljainen mielenosoitus. Me virkaveljieni kanssa pidimme huolta, että kaikki pysyi järjestyksessä.

Hänet saatettiin isossa hautajaiskulkueessa Malmin hautausmaalle, sillä ison hautajaiskulkueen mielestä, missä oli tuhansia ihmisiä, Schauman oli tehnyt isänmaallisen teon.

Eero Mäntsälä

Amanda Mäntsälän muistelmia (Veera Pärssinen )

5.11.1905

Kun veljeni Hermanni tuli käymään, olin innoissani, sillä en ollut nähnyt häntä pitkään aikaan hänen kiireisten kokouksien takia. Silloin, kun veljeni astui ovesta sisään, hän ilmoitti kuuluvalla äänellä melkein huutaen että manifesti oli saapunut. En voinut uskoa sitä, vihdoin olimme onnistuneet. Enää minun ei tarvinnut opiskella venäjää tai mitään siihen liittyvää. Olin itse asiassa tyytyväinen autonomiaan.

Amanda Mäntsälä 

LÄHTEET

Hermanni Mäntsälän muistelmia

Eero Mäntsälän muistelmia

  • Oulun maakunta arkisto, vierailu Huhtikuu, 2014.
  • Hietala, Pasi., Häikiö, Virve., Johansson, Marko & Putus-Hilasvuori, Titta. Aikalainen. Historia 7. Kustannusosakeyhtiö WSOY, Helsinki.
  • Wikipedia 19.2.14: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sortovuodet

Amanda Mäntsälän muistelmia

Mainokset