Kouluruokailu

Kouluruoka puhuttaa Myllytullin koulussa

Hiihtoloman jälkeisenä tiistaiaamuna Myllytullin alakoululaiset kokoontuivat koulun liikuntasaliin kuuntelemaan kokki Janne Pekkalan ja 9. luokan oppilaan Jutta Sulkalan esitelmää ruuan ja ruokailun tärkeydestä. Janne kertoi ravintoasioista ja Jutta kIMG_5840[1]uvaili omia kokemuksistaan, jotka liittyivät ruokailuun ja liikuntaan.

 

Jutta harrastaa tanssimista ja käy myös usein lenkillä. Hän kysyi oppilailta, kuinka moni harrastaa liikuntaa ja monet kädet nousivat, mikä oli Jutan mielestä hyvä asia.

Omasta mielestään Jutta syö hyvin ja terveellisesti. Hän myös pitää kouluruokaa maukkaana ja monipuolisena. Sen avulla hän jaksaa koulupäivän loppuun asti. Olo on energinen ja pirteä. Hän sanoi huomanneensa, ettei kouluruoka kaikille oppilaille maistu. ”Laihtumiseen ei vaikuta se, että jättää kouluruoan syömättä. Kunhan elää terveellisesti, niin on hyvä”, hän korosti.

Jutta kertoi aloittaneensa kavereidensa kanssa karkkilakon, joka kesti vuoden. Kyseinen vuosi muutti hänen käsitystään ruuan ja aterioiden tärkeydestä. Jutta kysyi oppilailta, ovatko he ikinä pitäneet karkkilakkoa. Yksi lapsista vastaa: ”Joo, päivän”, mille muut nauroivat hyväntahtoisesti. Jutan mielestä herkuttelu on silloin tällöin ihan okei.

 Erinomaista lohisoppaa

Janne kertoi olevansa Myllytullin koulun entisiä oppilaita ja sai kotitaloustunneilta kipinän kokkaukseen. Peruskoulun jälkeen hän meni Oulun ammattiopiston

kokkilinjalle ja jatkoi myöhemmin opiskeluja muualla. Janne on ollut mukana myös kahdessa kokkiohjelmassa, ja hänen kuudes kokkikirjansa ilmestyy toukokuussa.

Hän kysyi oppilailta, kuinka paljon he syövät erilaisia kasviksia ja valmistavatko itse kotona ruokaa. Hän korosti, että kokkaamisessa pitää muistaa raaka-aineiden hyvä laatu.

Tilaisuuden loputtua menimme ruokalaan syömään lohisoppaa. Ruokailun aikana kysyimme Jannelta ja Jutalta, olisiko heidän mielestään kouluruoassa mitään parannettavaa. Janne kertoi, että ruuan valmistaminen mahdollisimman edullisesti, on ongelma. Hän ehdotti kotimaisten vihannesten ja juuresten lisäämistä makua parantamaan. Jutta puolestaan korosti, että kaikki eivät voi pitää kaikesta ruoasta, minkä vuoksi hedelmien tarjoaminen jälkiruuaksi olisi hyvä parannus. Tuoreet hedelmät ovat terveellisiä ja näyttävät houkuttelevilta koululaisten mielestä. Janne huomautti vielä lopuksi, että kyseisenä päivänä tarjottu lohisoppa oli erinomaista.

Makeanhimo yllättää

”Syö ruokaa, jota haluat syödä. Älä ruokaa, jota pitäisi syödä”, ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen aloitti napakasti 8.-luokkien oppilaille suunnatun esityksensä. Hän jatkoi näyttämällä edellisenä päivänä näkemiään ruokaan liittyviä mainoksia ja kertoi ruuan olevan oma kulttuurinsa, jolla on pysyvä paikka ihmisten kiinnostuksen kohteena.

”Miten teillä menee?” ravintoterapeutti kysyi ja esitteli tyypillisen 14-vuotiaan nuoren päivän. Veeti-niminen kuvitteellinen nuori pelaa myöhään eikä aamulla

lyhyiltä yöunilta herättyään ehdi syödä aamupalaa. Lounasta ei koulussa syödä, koska kaverien esimerkkiä seurataan. Iltapäivällä Veetin päätä särkee, hänellä on nälkä ja väsyttää. Hetken piristykseksi Veeti juo energiajuoman. Koulun jälkeen hän menee kavereidensa kanssa ostoskeskukseen ja pikaruokalaketju McDonald’s:iin tyydyttämään nälkänsä. Illalla ei nukuta, mistä seuraa uusi kierre.

Makeanhimo on tuttu ihmisille jo lapsena, sillä se on toiminut ihmisen selviytymiskeinona ihmisen alkutaipaleilla, koska ruuan makeus oli tuolloin osoitus ruuan terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Väsyneenä sortuukin usein syömään sokeri- tai hiilihydraattipitoista ruokaa sen piristävän suuren energiamäärän vuoksi. Ruokaan keskittymättömyys voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi television ääressä rentoutuessaan voi huomaamattaan syödä liikaa ruokaa, mikä voi aiheuttaa toistuvasti tapahtuvana painonnousua. Herkuista ei kuitenkaan saisi – kohtuullisesti nautittuina – potea huonoa omatuntoa.

 Tilastot kertovat

Ravintoterapeutti näytti yleisölle Pohjois-Pohjanmaan kouluruokatutkimuksia. Tutkimuksen mukaan 70 % koululaisista syö päivittäin, 24 % 3 – 4 kertaa viikossa ja 8 % harvoin kouluruokaa. Ruoka loppuu 15 %:n mielestä ei koskaan, 37 %:n mielestä harvoin ja 40 %:n mielestä joskus. 90 % koululaisista on kuitenkin tyytyväisiä kouluruokailun kestoon. Vanhemmilla oppilailla kouluruoka ei täytä vatsaa niin hyvin kuin 1. – 3. -luokkien oppilailla. Joka kolmas on tyytyväinen kouluruoan laatuun ja makuun.

Ravintoterapeutin haaste: terveellisten elämäntapojen omaksuminen

Ravintoterapeutti haastoi kaikki oppilaat terveellisiin elämäntapoihin. Aamupala, lounas ja päivällinen ovat päivän tärkeimmät ateriat, joten niiden syömiseen tulisi panostaa. Inspiraatiota voi ottaa sosiaalisesta mediasta. Mallin ottamista ja näyttämistä ei tule unohtaa.

Terveellisten elämäntapojen lisäksi hän haastoi oppilaat ”maalishaasteeseen ” vuodeksi 2014. ”Maalishaasteessa” tarkoituksena on korjata jokin omien elämäntapojen epäkohta, kuten ateriarytmi. Hän ehdotti sosiaalisen median hyötykäyttöä esimerkiksi perustamalla Facebookiin ryhmän, jonka sisällä kaverit voivat tsempata toisiaan terveellisiin elämäntapoihin.

Kouluruoka jakaa mielipiteet

Kahdeksasluokkalaisen Anni Larkomaan mielestä kouluruoka on pääasiallisesti hyvää lukuun ottamatta omia inhokkejaan. Hän kuitenkin pyrkii aina syömään jonkin verran esimerkiksi salaattia tai leipää.

Hänen mielestään koulussa voisi olla enemmän puuroja ja hedelmiä kuten banaaneja ja mandariineja. Salaatin laatua voisi myös parantaa. Hän vastasi ravintoterapeutin haasteeseen ottamalla tavoitteekseen syödä aamupala joka aamu.

Annin luokkatoveri Noora Karjalainen varautuu omilla eväillä koulupäivään siltä varalta, ettei kouluruoka ole maittavaa. Kouluruoka on yleensä päätynyt hänen

lautaselleen kylmänä, raakana tai ylikypsänä ja joskus ruuasta on löytynyt hyönteisiä ynnä muuta epämiellyttävää, minkä vuoksi kouluruokailuun ei aina ole huvittanut mennä. Vaikka kouluruoka on melko monipuolista, se ei silti pidä häntä kylläisenä koulupäivän loppuun asti. Omat eväät ovat auttaneet jaksamaan silloinkin, kun hän on syönyt ison annoksen koulussa tarjottua ruokaa.

Viikottaiset kyselyt oppilaiden kouluruokatoiveista – jopa rajatuista vaihtoehdoista – ja toiveruokapäivien lisääminen parantaisivat Noora Karjalaisen mielestä kouluruokailua. Ravintoterapeutin esitys ei vaikuttanut hänen elintapoihinsa. Hän syö terveellisesti ja hänen vuorokausirytminsä on kohdallaan.

Vera Ansamaa ja Sara Väänänen (8B)

maaliskuussa 2014

Advertisements